Mulla oli tossa pari päivää sitten videopuhelu mun kämppisten kanssa. Ja voin kyllä sanoo, että stressi ja jännitys väheni ton myötä ihan superpaljon. Nyt on enää sellainen sopiva kutkutus ja jänskätys vatsanpohjassa!
Voi että, mun kämppikset on niin ihania. Terkkuja teille jos luette tätä! Heitettiin paljon läppää ja naurettiin, tultiin heti juttuun tosi hyvin. Kerrottiin perusjutut itsestämme, ja kun esimerkiksi mun ikä paljastui niin ne vaan totesivat, että pitävät musta kyllä huolen. Heh, suloista sanoisinko :) Ja muutenkin he vakuuttelivat, ettei mun tarvitse stressata mistään, koska kaikki kyllä tulee järjestymään.
Juteltiin myös muun muassa siitä, kuinka nopeasti he oppivat saksan kielen. Ja mä oikeastaan hiukan hämmennyin kun kuulin, että ahkerimmat kielenopiskelijat pääsee C1 tasolle asti vuoden aikana. Se mun tietääkseni vastaa vuosien opiskelua, jopa ala-asteen alussa aloitettua vierasta kieltä. Eli aika jees, kun tuun Suomeen takaisin vuoden päästä, niin voin ottaa pari saksan kurssia muistin vetreyttämiseksi ja mennä kirjoittamaan sen - siis tosiaan pitkänä. Kyselin myös epävarmuudestani englanninkieltäni kohtaan, mutta he vain naurahtivat ja sanoivat ettei ole syytä huoleen.
He kertoivat myös, että viettävät joka viikonloppu vapaaehtoisten porukassa aikaa keskenään. Lisäksi kerran kuussa on ohjattua toimintaa. Ja kuulemma myös saamamme ruoka-, bussikortti- ja taskuraha riittävät ihan hyvin Hampurissa elämiseen. Se on hyvä, koska ei mulla omaa rahaa loputtomiin olisi! Etenkin kun aion tehdä melko paljon lyhyitä reissuja vapaapäivinä (suunnitelmista päivitystä myöhemmin).
Jees! 18 päivää. Jännää.
A couple of days ago I had a video call with my flatmates. And I can tell you, that my stress got much less. Now it's only good excitement in the bottom of my tummy!
Oh well, my flatmates are so cool and awesome. Greetings to you guys, if you read this! We were joking and laughing tons, we got by so well. We told basic things about ourselves, and for example when they heard my age, they just said that they will take a good care of me. Haha, cute I think :) They reassured me that I don't need to stress, because everything will be fine.
We talked about how fast they learned the German language too. Actually I was a little confused, when I heard that the most hard-working students will get to the level C1 in one year. I think usually C1 means that you've studied years and years. So this is pretty cool, when I'll come back to Finland, I can take a few courses in German in high school and then I can do the final exam. I asked about my insecurity of my English skills too. They just laughed and said that I don't need to worry about it.
They told me that the volunteers spend time together every weekend. And we have some activities once a month. Aaaand the pocket money and other money that we will get for food and public transportation suffice pretty good. That's relieving, because my savings are not endless - especially because I will make many short trips when I have day off's (later more about it).
Yay! 18 days. So excited.
Xoxo, Tanja
